Autistinen Lauri rakastaa kirjoittamista ja metsää

SecretForest_forweb_laurels

Maanantaina alkoi 16. kerran dokumenttielokuvafestivaali Docpoint, joka kestää koko tämän viikon. Festivaalilla nähdään 156 lyhyttä ja pitkää elokuvaa, joista valtaosa on valmistunut viime vuonna tai jopa vielä tämän vuoden puolella. Monissa elokuvanäytöksissä on mahdollista tavata dokumenttien ohjaajia ja tuottajia. Docpointin uusi taiteellinen johtaja on ohjaaja Iris Olsson.

Festareilla saa myös ensi-iltansa joukko kotimaisia dokumentteja, kuten Salainen metsäni. Kyseessä on ohjaja Niina Brandtin ensimmäinen pitkä dokumentti. Dokumentti saa ensi-iltansa Docpointissa keskiviikkoiltana 25.1.2017. Seuraava näytös on torstaina 26.1. Molemmat näytökset ovat Kinopalatsissa.

Salainen metsäni on avartava kurkistus autistisen nuoren miehen maailmaan, jossa suurimmat ilot ovat kirjoittaminen ja metsässä liikkuminen. Koskettavinta antia dokumentissa ovat Laurin avoimet kirjoitukset, joissa hän esimerkiksi haaveilee tyttöystävän löytymisestä. Lauri pystyy puhumaan vain rajoitetusti, mutta hänen tulkkinsa Pirjo auttaa häntä kommunikoimaan muiden kanssa. Autismin kuoren alta paljastuu herkkä ja ajattelevainen nuori mies.

Haastattelin sähköpostitse dokumentin kohdetta Lauri Katajaista.

MSF_Lauri_looks_to_the_sky2
Lauri Katajainen, kuva dokumentista Salainen metsäni

Hei Lauri! Miltä tuntui kun kuvausryhmä tallensi sinun elämääsi?

”Oli tosi kivaa kun kuvattiin, etenkin alussa. Sitten jo totuin Niinan ja kameraan. Hieno kokemus.”

Miten jaksoit seitsemän vuotta kestäneen dokumenttikuvauksen?

”Jaksoin hyvin, ja olisin jaksanut myös seuraavat seitsemän vuotta.”

Koetko muuttuneesi tuon kuvausjakson aikana ihmisenä?

”Kyllä, mutta se ei johdu kuvauksista. Olen hankalampi ja välillä en löydä itsehillintää millään. En ollut nuorempana tällainen häirikkö. Olen myös vanhentunut, ja haluaisin tuntea eläväni aikuisen elämää.”

MSF_Lauri_in_green_forest_m
Kuva dokumentista Salainen metsäni

Mitä kirjoja luet?

”Katselen lintukirjoja ja kuuntelen kun joku lukee. Kuuntelen äänikirjoja, ja kestosuosikkini tällä hetkellä on Johannes Linnankosken romaani Laulu tulipunaisesta kukasta (1905). Sen päähenkilö Olavi on mielestäni miesten mies.”

Katsotko itse elokuvia? Mikä on lempielokuvasi?

”Pidän hirveästi Metsän tarinasta ja Järven tarinasta. Tykkään katsoa dokumentteja luonnosta ja erityisesti linnuista. Katson myös joskus animaatioita.”

Mitä toivot tulevaisuudelta? 

”Yritän löytää onneni kirjoittamalla, ja metsä on tietysti sieluni rakastettu.”

WP_20170123_004
Ja sitten vain näytöksiä valitsemaan! #vapaaliput #Docpoint2017
Docpointin lehti
Mattress Men -leffan esittelyni Docpointin paperilehdessä. Voit klikata kuvan isommaksi.

Tässä vielä lisävinkkejäni Docpointiin! Olen itse menossa katsomaan nämä:

Hannoverin teatterikorkeakoulun pääsykokeista kertovan The Audition’in, teini-ikäisen Instagram-tähden Olivia Orasin elämää kuvaavan The Perfect Selfie’n, kiinalaisen kylän taidejäljentäjien työn näyttävän The China’s Van Goghs -dokkarin, Teksasin yliopiston kouluampumiseen perustuvan animoidun dokumentin Tower’in, Disneyn animaatioiden avulla kommunikoimaan oppivasta autistisesta amerikkalaispojasta kertovan Life, Animated ja ehkä vielä metsästysturismista kertovan Safarin.

Lue Docpointin verkkosivuilta esittelyni toisesta kotimaisesta uutuusdokumentista, Heidi Piiroisen elokuvasta Black Hole Mama. Jakomäessä sijaitsevan kerrostalon asukkaat joutuvat muuttamaan kun talo puretaan, ja dokumentti kertoo samalla elämän muutoksista, paluista ja lähdöistä.

Tutustu myös Docpointin paperilehdestä esittelyyni irlantilaisesta dokumentista Mattress Men, jossa taantumassa kärvistelevästä patjakaupasta tulee hullunhauskojen mainosten ansiosta some-ilmiö. Suosittelen kumpaakin dokkaria!

Salainen metsäni Docpointin verkkosivuilla

Ohjaaja: Niina Brandt
Valmistusmaa: Suomi, 2016
Kesto: 56 min
Ikäraja: S

Täältä kannattaa seurata Docpointin loppuunmyytyjen näytösten ja uusintanäytösten listaa.

Festivaali sisältää myös paljon muuta ohjelmaa, kuten sing along -näytöksiä, keskustelutilaisuuksia ja klubeja.

3 comments

  1. Kävin katsomassa Salainen metsäni -dokumentin ja sen päähenkilöstä Laurista tuli tosi sympaattinen kuva. Elokuvassa kävi kuitenkin ilmi, että Lauri osaa kirjoittaa vain ns. fasilitoinnin avulla. Tulkki ohjaa hänen kättään näppäimistöllä ja kirjoittaminen onnistuu vain yhden tietyn tulkin kanssa. Fasilitoinnista on todettu, että sen avulla laaditut kirjoitukset ovat tulkin tuottamia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuettu_kommunikoinnin_harjoittelutekniikka).

    Heräsikin kysymys, olivatko elokuvassa esitetyt kirjoitukset todella Laurin omia. Kysymys jätettiin koskettavasti auki. Entä tämä haastattelu, kuka siinä puhuu? Toivottavasti jäin itse jotenkin väärään käsitykseen eikä tekstien alkuperästä ole epäselvyyttä. Olisi kiinnostavaa kuulla Autismi- ja aspergerliiton kommentti!

    Tykkää

  2. Heips! Kiitos kommentista! Olen myös kuullut noista epäilyistä fasilitoinnin suhteen ja ne tulivat myös mieleeni dokumenttia katsoessa. Usein syyksi ajatellaan se, että omaiset toivovat niin paljon saavansa kontaktin läheiseensä, että ovat valmiita keksimään tämän puheet. Uskon kuitenkin itse, että Lauri ja muut fasilitointia käyttävät kommunikoivat itse, koska tuossa dokkarissakin näkee kuinka määrätietoisesti Lauri näpyttelee kirjaimia. Laurihan osaa myös puhua auttavasti, joten hän voisi kertoa, jos tulkki keksisi hänen kommenttinsa. Olisi myös vaikea nähdä syytä sille, miksi joukko tuntemattomia tulkkeja haluaisi keksiä päästään kaiken, mitä joku autisti kirjoittaa. Ymmärtääkseni autistit ovat usein ihan fiksua porukkaa, joten he pystyvät keskustelemaan järkevästi, ainakin tulkin avulla. Well, olisi mielenkiintoista saada lisää tutkimustuloksia aiheesta.

    Tykkää

  3. Hesarissahan on tuore juttu tähän dokumenttiin ja fasilitointiin liittyen (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005097378.html?share=f79eff109c28241cbeeade4176762b1e). Aiheesta on tehty tutkimuksia, jotka toteavat, että fasilitoinnissa ei kommunikoi fasilitoitava eli tuettu henkilö vaan tämän avustaja eli fasilitoija. Suomen Lastenneurologinen yhdistys, Suomen Puheterapeuttiliitto ja Kehitysvammaliitto ovat ottaneet kantaa siihen, että fasilitointia ei tule käyttää kommunikaatiokeinona. Myös Skepsikseltä löytyy aiheeseen liittyvä artikkeli. Fasilitointi on suunniteltu alunperin sellaisille henkilöille, joiden käden liikkeen hallinta on heikkoa, jolloin esimerkiksi aakkosten tarkka osoittaminen on vaikeaa. Tarkoituksena on kuitenkin koko ajan vähentää tukemista (esimerkiksi pidetään kädestä kiinni – pidetään käsivarresta kiinni – tuetaan olkapäistä), jolloin avustettava oppii kommunikoimaan itsenäisesti. Linkkien takaa löytyy viitteitä tutkimusartikkeleihin, jos aiheeseen haluaa tutustua tarkemmin. Myös Autismi- ja Aspergerliitto on aiemmin todennut, ettei se suosittele fasilitointia (en valitettavasti tähän hätään löytänyt linkkiä), mutta tuoreessa lausunnossa kanta on maltillisempi.

    Click to access Fasilitoitu%20kommunikaatio_SLNY%20lausunto%202014.pdf

    http://www.puheterapeuttiliitto.fi/binary/file/-/id/81/fid/1293/

    http://www.kehitysvammaliitto.fi/fin/kehitysvammaliitto-ei-suosittele-tuetun-kirjoittamisen-kayttamista/

    http://www.skepsis.fi/lehti/2005/2005-4ojal.html

    https://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/fasilitointi_on_kiistanalainen_kommunikaatiokeino.2876.news

    Kuten toteat, on hankala keksiä, miksi avustaja keksisi avustettavan puolesta viestiä. Luonnollisesti halu on saada avustettavan ihmisen oma mielipide kuuluviin. Kuitenkin usein fasilitoivat henkilöt eivät itse huomaa, että he liikuttelevat avustettavan kättä, samalla tavalla kuin ouia-lauta liikkuu ilman, että kukaan huomaa sitä liikuttelevansa. En ole itse nähnyt Laurista kertovaa dokumenttia, mutta kuvaat, kuinka Lauri määrätietoisesti kirjoittaa viestiä. Alla olevassa videossa käytetään fasilitointia aakkosnäppäimistöllä.

    Kun avustettavien ja avustajien katseiden suuntia seuraa, huomaa, että avustettavan katse harhailee usein, mutta avustettava katsoo kiinteästi näppäimistöä. Naputtelu on määrätietoista, mutta avustettava itse tuskin osaa valita näppäimiä, jos katsoo muualle. Videolla näkyy myös muutaman kerran, kuinka avustettava ottaa itse käden pois ja/tai alkaa itse käyttää näppäimistöä kirjoittamatta sen kummemmin viestiä, aivan kuin fasilitointi ei olisi mieluista tai avustettavat eivät koe sen kummemmin kommunikoivansa fasilitoinnin avulla. Ja jos näppäimistön käyttö onnistuu itsenäisesti, mihin avustajaa tarvitaan?. Lisäksi usein kuulee, että fasilitointi ei välttämättä toimi kaikkien avustajien kanssa. Kommunikointi ei saa olla riippuvainen avustajasta vaan sen pitää onnistua avustajasta riippumatta. Fasilitointia ei pidäkään sekoittaa esimerkiksi siihen, että henkilö itse käyttää näppäimistöä tai kuvia kommunikointiin.

    Autismin kirjoon kuuluviin ihmisiin lukeutuu hyvin heterogeeninen ryhmä ihmisiä. Kuten toteat, siellä on fiksuja ihmisiä. Osalla on puolestaan kehitysvammaisuutta. Jotkut osaavat puhua, lukea ja kirjoittaa, mutta taso voi vaihdella. Voi pohtia, onko henkilön kognitiivinen taso niin hyvä, että hän itse osaa arvioida, tuleeko hänen kommunikaationsa ymmärretyksi. Entä ymmärtääkö hän, mitä viestejä fasilitoinnin kautta tulee vai ovatko ne liian monimutkaisia hänelle itselleen? Käyttääkö henkilö viestinnässä sellaista sanastoa ja sellaista kieltä, jota hänen voi olettaa käyttävän?

    Fasilitoinnin viehätys on erittäin ymmärrettävää. Vanhemmilla on tarve kommunikoida lastensa kanssa. Kun he tuntevat vihdoin pääsevänsä yhteyteen lapsensa kanssa, tunne on varmasti mitä ihanin. Fasilitoinnin nurja puoli on kuitenkin se, että se estää muiden, toimivien kommunikaatiokeinojen käytön ja näin ihminen ei voi itse kertoa, mitä hän oikeasti ajattelee.

    Tässä on vielä hyviä koosteita aiheesta. Myös esimerkiksi Tuomas Alataloon voi tutustua googlen kautta.

    http://www.puoltaja.fi/vapaaehtoisuus/fasilitointi-ei-sovellu-puhevammaisen-kommunikaatiomenetelmaksi

    Kuten todettua, en ole nähnyt tätä dokumenttia, ehkä jossakin vaiheessa saan sellaisen mahdollisuuden. On mahdollista, että dokumentissa käy ilmi asioita, joita yllämainitut seikat eivät ota huomioon ja kuulen niistä mielelläni. Yleisesti todettu linja on kuitenkin se, että fasilitoinnin sijaan tulee käyttää muita kommunikaatiokeinoja.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s