Helsingin kaupunginteatterin suurella lavalla kukkii näyttävä Kirsikkatarha

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Seppo Maijala, Aino Seppo, Eero Saarinen, Kari Mattila, Sanna Majuri, Jouko Klemettilä, Heikki Ranta, Heidi Herala, Unto Nuora – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Seppo Maijala, Aino Seppo, Eero Saarinen, Kari Mattila, Sanna Majuri, Jouko Klemettilä, Heikki Ranta, Heidi Herala, Unto Nuora – Kuva Stefan Bremer

Ihmisten kykenemättömyys muuttua olosuhteiden mukana. Saamattomuus tarttua toimeen ja pelastaa itselleen tärkeät asiat lähestyvältä tuholta. ”Kertomus perheestä jota on kohdannut vaiettu tragedia, nostalgiasta ja sen tuhoisuudesta, kaipuusta jonnekin mitä ei koskaan ole ollutkaan, salatuista unelmista, orjista ja herroista, opportunismista ja idealismista.”

Tällaisia teemoja tarjoaa nyt analysoimani esitys. Suora lainaus on ohjaaja Lauri Maijalan tiivistys esityksestä Helsingin kaupunginteatterin verkkosivuilta.

Pääsin siis vähän yli viikko sitten, torstaina 28. helmikuuta, katsomaan ystäväni Paavon kanssa ensi-iltaan Kirsikkatarha-esityksen suurella näyttämöllä. Vieressäni permannon neljännellä rivillä istuivat näyttelijä Eija Vilpas dramaturgityttärensä Sinna Virtasen kanssa, ja katsomo oli muutenkin täynnä teatterialan tunnettuja kasvoja. Oli mukava jatkaa Tšehov-putkea, sillä näin tammikuussa Tuiren kanssa Kansallisteatterissa Kolme sisarta. Tuirekin oli nyt ystävänsä kanssa Helsingin kaupunginteatterin ensi-iltayleisössä.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Chike Ohanwe – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Chike Ohanwe – Kuva Stefan Bremer

Anton Tšehovin viimeiseksi jääneen näytelmän on nähty kertovat aateliston rappiosta ja ikävystyneisyydestä, niin kuin myös hänen muiden näytelmiensä. Olen nähnyt näytelmän aiemmin Kirsikkapuisto-nimisenä syksyllä 2013 Kansallisteatterissa, mutta muistikuvani esityksestä ovat hämärät.

Tšehovin näytelmä sai ensi-iltansa Moskovan taiteellisessa teatterissa tammikuussa 1904. Sen ensimmäinen näytös sijoittuu toukokuuhun, jolloin kirsikkapuut kukkivat Ranjevskajan tilan suuressa puutarhassa. Tšehov nimitti itse nokkelaa dialogia sisältävää näytelmäänsä komediaksi, vaikka se synkkien teemojensa ja surumielisen loppunsa puolesta muistuttaa mielestäni enemmän tragediaa. 

Saimme lehdistön edustajina juomat ennen esitystä ja väliajalla. Eikös olekin söpö, kouluvihkoa muistuttava käsiohjelma?
Saimme lehdistön edustajina juomat ennen esitystä ja väliajalla. Eikös olekin söpö tuo kouluvihkoa muistuttava käsiohjelma? Käsiohjelmasta löytyy mm. otteita pääroolissa olevan Heidi Heralan työpäiväkirjasta.

Esityksen alku on vetävä. Koko suuri näyttelijäryhmä saapuu sisälle katsomon takana olevista ovista ja kulkee kahtena juhlivana letkana katsomon reunoja pitkin lavalle. Kaikki ovat pukeutuneet valkoisiin vaatteisiin ja heillä on vihreät ilmapallot.

He muodostavat lavalle rivin, ja kertojaääni esittelee vuorotellen jokaisen näyttelijän ja hänen roolihahmonsa, joka esittelyn aikana tekee oman hauskan pikku tanssinsa. Tämä on siinä mielessä kätevää, että näytelmässä on paljon rooleja, joten hahmoissa voi mennä sekaisin.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuva Stefan Bremer

Kermamaiset verhot vedetään sivuun ja näemme upean lavan. Suomen suurinta teatterilavaa on kutsuttu myös lentokentäksi, ja sen syvyyttä on nyt käytetty hyväksi, kun kahdeksatta kertaa ohjaaja Maijalan kanssa yhteistyötä tekevä lavastaja Janne Vasama on loihtinut lavalle Ranevskajan kartanon sisätilat. Lavalla ei ole väliseiniä, mutta eri huoneet on luotu vanhanaikaisilla ja venäläishenkisillä huonekaluryhmillä.

Ympäri lavaa on koristeena vaaleanpunaisena ja valkoisena kukkivia kirsikkapuun oksia. Keskelle näyttämöä on aidattu Ranevskajan seitsemän vuotiaana hukkuneen pojan huone kuin museossa. Huone nostetaan myös välillä ilmaan, niin että näyttelijät voi keinua siinä.

Väliajan jälkeen näyttämö on paljon pelkistetympi. Lähes kaikki huonekalut on viety pois ja seinälavasteet on käännetty toisinpäin, niin että näemme niiden kultaiset takaosat, joiden saumat ovat pirteän pinkit. Katossa on suuri discopallo, ja koko miljöö sopiikin railakkaaseen juhlakohtaukseen.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Chike Ohanwe, Sanna Majuri, Emilia Sinisalo ja Eero Saarinen – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Chike Ohanwe, Sanna Majuri, Emilia Sinisalo ja Eero Saarinen – Kuva Stefan Bremer

Ohjaaja Maijala on vasta 32-vuotias, mutta on jo saanut käyttöönsä Helsingin kaupunginteatterin suuren näyttämön. Pääroolin on saanut hänen äitinsä, legendaarinen näyttelijä Heidi Herala. Hänen isänsä Seppo Maijala esittää perheen vanhuudenhöpsöä palvelijaa Firsiä. Kaipa se on ihan tavallista, että perheenjäsenet antavat töitä toisilleen, jos ovat kaikki epävarmalla teatterialalla tai jopa töissä samassa laitosteatterissa.

Tarina alkaa siitä kun kartanon emäntä Ranevskaja (Herala) palaa vuosien jälkeen Pariisista takaisin kotikartanoonsa Venäjälle, mistä hän lähti pienen poikansa kuoleman murtamana. Mukanaan ulkomailla hänellä on ollut 17-vuotias adoptiotyttärensä Anja (Sonja Kuittinen), samalla kun hänen 24-vuotias tyttärensä Varja (Emilia Sinisalo) on asuttanut kartanoa.

Kauppias Lopahin (Chike Ohanwe) yrittää turhaan saada Ranevskajan ymmärtämään, että kartano on pakko huutokaupata, jos perhe ei nopeasti saa raha-asioitaan kuntoon ja rakenna tiluksilleen kesähuviloita niitä kaipaaville matkaajille. Ranevskaja ei kuitenkaan tee mitään, vaan keskittyy vain iloitsemaan nostalgisesta kotiinpaluustaan.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Jouko Klemettilä ja Heidi Herala – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuvassa Jouko Klemettilä ja Heidi Herala – Kuva Stefan Bremer

Yksi hupaisimpia rooleja on Unto Nuoran esittämä Charlottan villakoira. Charlotta on perheen eksentrinen lastenhoitaja (Aino Seppo), joka pitää seuraa Anjalle. Nuora esittää myös hirttoköysi kaulassa kävelevää ohikulkijaa, ja tämä absurdi kohtaus on myös näytelmän koomisimpia. Yksi mainioimpia hahmoja on lisäksi ikuinen opiskelija Trofimov (Tommi Eronen), jolla on romanssi Anjan kanssa.

Lavalla nähdään myös Sanna Majuri Dunjašana, Kari Mattila Gajevina, Eero Saarinen Jepihodovina, Heikki Ranta Jašana ja Jouko Klemettilä Pištšikinä sekä hukkuneen pikkupojan Grishan roolissa vuorottelevat Niila Vasama ja Nooa Huhtala.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuva Stefan Bremer
Helsingin Kaupunginteatteri – Kirsikkatarha – Kuva Stefan Bremer

Näyttämöllä tapahtuu paljon kuin renesanssimaalauksessa. Jopa niin paljon, että esityksen voisi mennä katsomaan uudestaankin, jotta huomaisi kaikki runsaat yksityiskohdat.

Ensimmäisellä puoliajalla haittasi jonkin verran näyttelijöiden kohkaaminen ja huutaminen. Turhautumisen tai vihan esittäminen kirkumisena on lopulta aika puuduttavaa kuultavaa.

Loppukohtaus taas tuntui venytetyltä, ja vaikka siihen tuli toinen toistaan visuaalisesti hienompia elementtejä, niin ne alkoivat tuntua jo tahattoman koomisilta. Vaikka olihan se makean näköistä, kun näyttämön katosta satoi lavalla iso kasa punaisia palloja eli kirsikoita. Alun keväisen raa’an vihreät ilmapallot vaihtuvat myös lopuksi kypsän punaisiin.

Kaiken kaikkiaan esitys on hieno, syvällinen, hauska, koskettava ja omannäköisensä klassikkotulkinta. Yksi parhaita ideoita on ollut tuoda lavalle toisella puoliajalla viulistien ja sellistien soittoryhmä esiintymään. Mene ihailemaan Kirsikkatarhaa vielä kun kirsikankukat kukkivat!

Näin esityksen pressilipulla ensi-illassa 28.2.2019. 

Kirsikkatarha Helsingin kaupunginteatterin verkkosivuilla

Kesto noin kolme tuntia, sisältää väliajan.

Viimeinen näytös näillä näkymin 8.5.2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s