Ota Virossa vaihteeksi suunnaksi Tarto: ihastu vanhaankaupunkiin, Viron kansallismuseoon, ylösalaiseen taloon ja V Spa -kylpylähotelliin

Tutustuin Tartossa Oscar Wildeen ja virolaiseen kirjailija Eduard Vildeen.
Tutustuin Tartossa Oscar Wildeen ja virolaiseen kirjailija Eduard Vildeen.

Hei lukijat!

Mulla onkin ollut lähes kuuden viikon kesälomatauko bloggaamisessa. Olen tässä välissä tehnyt monia kivoja kesäjuttuja Helsingissä sekä viettänyt ystävien kanssa aikaa Berliinissä, Hangossa, Tartossa, Tallinnassa ja Flow Festival’eilla (lue Rapportista keikka-arvioni Flow’sta ja katso myös kuviani festivaalilta).

Tallinnan ja Tarton matkoille sain bloggaajamajoituksen, joten kerron näistä elokuun alun matkoista nyt myös blogissani. Halusin lähteä Tarttoon ennen kaikkea kolme vuotta sitten avatun Viron kansallismuseon takia. Vakikohteeseeni Tallinnaan taas halusin nyt suunnata tämän vuoden kesäkuussa avatun valokuvataiteenmuseon Fotografiskan vuoksi. Paikan päällä tuli toki koettua myös paljon muuta kiinnostavaa.

Katutaidetta rosoisessa Tartossa
Katutaidetta rosoisessa Tartossa

Mukanani Virossa oli vanhat ystäväni, Tartossa Lady Dandy -kulttuuriblogin Eija ja Tallinnassa Pikkuseikkoja-blogin Eira sekä päiväristeilylle Tallinnaan saapunut Paavo.

Hassu yhteensattuma oli se, että sekä mä että Eija olemme viimeksi käyneet kavereiden kanssa Tartossa kun olimme 21-vuotiaita. Mulla kyseessä oli kaveriporukalla tehty uuden vuoden 2003 juhlinta. Kaverin kaverini Toni opiskeli silloin ensiksi vuoden ajan viron kieltä ja sitten vuoden ajan journalistiikkaa (vaiko suomen kieltä?) Tarton kuuluisassa yliopistossa. Majoituimme hänen asunnossaan kerrostalossa Tarton keskustassa, samoin kuin myös vuotta aiemmin syyskuussa Tarton-reissullamme.

Hassua oli, että nyt pari viikkoa sitten osuimme sattumalta Tartossa tähän Lutsu-katu 16:ssa sijainneeseen taloon, jossa majoituin juuri 16 vuotta sitten Tonin asunnossa! Aiemmin kulahtaneen tiiliseinäinen talo oli kokenut täydellisen julkisivuremontin.

Tämän kadun nimi jaksoi huvittaa niin nyt kuin 16 vuotta sitten.
Tämän kadun nimi jaksoi huvittaa niin nyt kuin 16 vuotta sitten.

Muistin Tartosta parhaiten vanhankaupungin hienot veistokset ja bussimatkan Tallinnasta Tarttoon, jolloin bussin valot olivat pois päältä koko matkan ajan niin että bussissa oli pilkkopimeää. No, nykyisillä luksusbusseilla matkan teko on ihan toista. Muistan myös sen, että Viron silloin vieläkin edullisemman hintatason ansiosta Toni pystyi Suomesta saadulla opintorahalla syömään jatkuvasti Tartossa ravintoloissa, jopa arkiaamiaiset.

IMG_20190803_085900986IMG_20190803_091147848

Matkasimme aikaisin lauantaiaamuna Eijan kanssa Eckerö Linen Finlandia-risteilijällä Helsingistä Tarttoon. Matka kustansi 23 euroa per nuppi. Kuten kesäkuussa ruotsinristelyillä, pääsin nyt myös pyörähtämään laivan aurinkoisella kansiterassilla, joka on auki kesäisin.

Tallinnassa otimme sataman luota raitiovaunun linja-autoasemalla. Ehdimme syödä sushilounasta linja-autoaseman luona My Sushi -ketjun pienessä ravintolassa. Tallinnassa raitiovaunu- ja bussimatkat voi muuten maksaa kuljettajalle kolikoilla (2 euroa) tai maksaa pankkikortin lähiluvulla kulkuvälineessä olevaan lippulukijaan, jolloin matka kustantaa vain euron (Tartossa taas 83 senttiä).

Lux Expressin bussilla matka Tallinnasta Tarttoon kestää 2,5 tuntia ja kustantaa 10 euroa. Bussi on hyvin varusteltu ja mukava, sinne voi etukäteen varata istumapaikat, ja bussi ajaa suoraan Tarton keskustaan. Bussiasemalta meillä oli lyhyt kävelymatka V Spa -hotelliimme (hotellin verkkosivut ovat myös suomeksi).

IMG_20190803_161146949IMG_20190803_170942673

Tämä neljän tähden hotelli on ehkä ulkoa päin vaatimattoman näköinen, mutta sisältä se on ylellinen ja rauhallinen sekä sijaitsee erittäin hyvällä paikalla keskustassa. Saimme bloggaajina käyttöömme romanttisen deluxe-huoneen poreammeella. Ilman bloggaajamatkaamme V Spa -hotellin deluxe-huone kahdelta yöltä olisi maksanut yhteensä 250 euroa, sisältäen spa- ja saunakeskuksen käytön ja aamiaiset.

Hotelli tarjosi meille lähdevesipullot kumpanakin päivänä. Virossa hanavettä voi juoda, tosin se on hieman ummehtuneen makuista. Viru-hotellin Amarillossa saimme jopa kuulla, ettei Tallinnan keskusta-alueen kraanavettä suositella juotavaksi, koska vesi on niin likaista! Samaan aikaan Tallinnan keskustassa hotellimme kylpyhuoneessa oleva lappu jopa kehoitti meitä juomaan hanavettä…

V Spa -hotellin huoneessamme oli hupaisasti suuri ikkuna sänkyjen ja kylpyhuoneen välissä! Syynä oli kenties se, että pariskuntien kohdalla toinen olisi voinut rentoutua poreammeessa ja samalla kommunikoida makuuhuoneessa olevan puolison kanssa. Me pidimme häveliäästi ikkunan edessä olevan verhon kiinni.

Huoneemme oli kätevästi samassa kerroksessa kuin kylpylä. Saimme maksutta lainaan myös kylpytakit ja tohvelit, jotka päällä saatoimme tepastella huoneestamme parin sadan metrin matkan kylpylään. Kylpylän aulasta taas lähti liukuportaat suoraan hotellin vieressä olevaan Kvartal-ostoskeskukseen. Sieltä löytyy muun muassa iso ruokakauppa, jossa teimme välipalaostoksia.

IMG_20190803_180356137

Tartossa on vähemmän turisteja ja edullisempaa kuin Tallinnassa.

Kävimme ensimmäisenä iltana kiertelemässä Tarton vanhassakaupungissa, jonne oli vain noin 10 minuutin kävelymatka hotellilta. Matkalla sinne törmäsimme kävelykadulla oleviin suuriin ja vilkkaisiin ruoka- ja viinifestivaaleihin, joissa kiertelimme ihmettelemässä virolaisia erikoisuuksia. Emme kuitenkaan ottaneet muuta kuin maistiaisia, koska olimme etukäteen varanneet pöydän vanhastakaupungista Hot Pot -ravintolasta.

Myöhemmin saimme huomata, että pöytävaraus oli turha, koska kolmikerroksisessa ravintolassa oli meidän lisäksi vain pari seuruetta syömässä. Minuun oli netissä tehnyt vaikutuksen Hot Potin niin intialaista, thaimaalaista kuin kiinalaista ruokaa sisältävä poikkeuksellisen laaja menu, jossa oli myös kymmeniä kasvisruokia. Nimen lupaamia hot pot -annoksia olisi myös saanut, mutta niitä tehdään ainoastaan vähintään neljän hengen seurueille.

Ravintola ehkä kärsikin tästä nälkävuoden pituisesta ruokalistastaan, koska ainakin tilaamamme annokset olivat lopulta aika arkisia ja yksitoikkoisia. Miljöönä paikka oli kuitenkin viihtyisä. Oma annokseni, hunajamarinoidut ja rapeat munakoisopalat, olivat koukuttavan hyviä.

Kävelimme kaunista jokivartta pitkin ja kävimme katsomassa mukulakivisen vanhankaupungin kuuluisimmat nähtävyydet, jotka muistin hämärästi myös edellisiltä reissuiltani. Näimme muun muassa Viron vanhimman ja merkittävimmän korkeakoulun eli Tarton yliopiston (se avattiin 1632), kuvanveistäjä Mati Karminin Suutelevat opiskelijat -veistoksen (1998) suihkulähteen keskellä Raatihuoneen torilla, Wilde-kahvilan edessä olevan T. Kirsipuun veistosryhmän Oscar Wilde ja Eduard Vilde (1999) ja Pisan torniakin vinomman talon eli Tarton taidemuseon, joka vasemman seinän alla olevat paalutukset ovat ajan saatossa mädäntyneet.

Kirsipuun veistos spekuloi sillä mahdollisuudella, että kaksi menestynyttä ja lähes sukunimikaimaa kirjailijaa, irlantilais-englantilainen Wilde (1854-1900) ja virolainen Vilde (1865-1933), olisivat voineet tavata vuonna 1890, jolloin kumpikin oli yhtä aikaa Tartossa.

IMG_20190803_175307974Ostimme iltapalaa hotellia vastapäätä suuresta Tartu Kaubamajasta ja menimme vielä hotellin kylpylään, joka oli lauantaina auki jopa kymmeneen asti illalla. Tässä oli tosin aluksi hieman vääntöä, koska hotellin henkilökunnalle asti ei ollut kulkenut tieto siitä, että meillä oli maksuton pääsy hotellin kylpylään, joka muuten kustantaisi viikonloppuna 25 euroa. Lopuksi tilanne saatiin selvitettyä ja saimme ranteisiimme kylpylän rannekkeet.

IMG_20190803_193652306

Kylpyläosasto on Etelä-Viron suurin, joten siellä riitti puuhattavaa, vaikka esimerkiksi Turun Caribia-hotellin kylpylän allasosasto on selvästi isompi. V Spa -kylpylässä on 11 erilaista uima- ja poreallasta. Suosikkini olivat kuuma japanilainen istuma-allas sekä iso uima-allas, josta löytyi mm. villivirta, useita hierovia porekohtia ja jopa vedenalainen kuntopyörä. Ulkona oleva poreallas oli myös piristävä. Kylpylässä on myös sisällä useampi poreallas ja veikeitä lastenaltaita. Juomia voi halutessaan ostaa kylpylän baarista.

Miinusta siitä, että lattia oli todella liukas, ja monet asiat maksavat sisäänpääsylipun jälkeen vielä erikseen (esimerkiksi infrapunasauna, valohoito — ja kalapedikyyri!). Erikoista oli myös se, että naisilla ja miehillä oli yhteinen pukuhuone, vaikka siellä oli toki useita pukukoppeja.

IMG_20190803_202945884

Suihkuosastoilta ja kylpyläpuolelta löytyy suomalainen sauna, höyrysauna, hanam ja makeimpana ehkä kaasusauna, jonka seinänkokoisesta ikkunasta avautuu näkymä kaupungin keskustan Riia-kadulle (sekasaunassa ollaan toki uima-asut päällä, koska myös alhaalta kadulta näkee saunaan). Kylpylässä joka tunti järjestetyt, vaihtelevat suola-, mutanaamio-, jalkavoide- yms. rituaalit kuuluivat kylpylälipun hintaan.

Saunamaailma ja suolamaailma maksavat vielä erikseen, mutta meillä oli onneksi pääsy myös niihin. Erillisestä saunamaailmasta löytyy suomalainen sauna, katajasauna, venäläinen banja, höyrysauna, jääsauna (!) ja hunajasauna sekä elämyssuihkut: ”jäätävän viileä vesiputous saunan jälkeen, Karibian myrsky eksoottisine tuoksuineen ja varhaisaamun kylmä sumusade.” Kävimme saunaosaston aika pikaisesti läpi kun sulkemisaika alkoi jo lähestyä, mutta ehdin nopeasti testata kaikki saunat. Jokainen niistä oli ilahduttavan erilainen ja kaunis.

Kuvat kylpylästä ovat hotellin omasta kuvagalleriasta

Suolamaailmassa taas oli jälleen lisää saunoja (!), eli suolakivi-sauna ja suola-höyrysauna, mukavia kokemuksia molemmat. Siellä saattoi myös liottaa jalkojaan Kuolleenmeren suolaa sisältävässä jalkakylvyssä sekä kellua Kuolleenmeren altaassa, joka oli ihanan lämmin. Näiden suolahoitojen pitäisi tehdä hyvää iholle ja nivelille, ja muun muassa auttaa stressiin ja uniongelmiin. Me ainakin nukuimme sikeästi matkustuspäivän ja kylpylälillumisen jälkeen.

Seuraavan päivän aloitimme hotellin runsaalla aamiaisella Joyce-ravintolassa. Matkasimme sitten bussilla ensiksi tovin väärään suuntaan ja lopulta oikeaan suuntaan Viron kansallismuseolle (kotisivut ovat myös suomeksi).

Viron kansallismuseo
Viron kansallismuseo

Viron uusi kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum, ERM) avattiin vuonna 2016 Raadin entisen lentokentän kiitoradalle. Tuntuu hieman erikoiselta, ettei kansallismuseo sijaitse kaupungin keskustan tuntumassa, vaan Tarton laitamilla keskellä ei-mitään. Ehkä syynä on se, että kyseessä on Viron suurin museorakennus, joten sille ei varmaan löytynyt tarpeeksi suurta paikkaa keskustasta.

Museorakennus onkin pökerryttävän kokoinen, ja sen arkkitehtuuri on häikäisevän upeaa. Näkyä ei totisesti himmennä se, että tämä kolossaalinen, lasiseinäinen rakennus sijaitsee keskellä kaunista kukkapeltoa kuin kyseessä olisi maalaus tai uni.

IMG_20190804_124819251

Katsoimme läpi museon kaksi pysyvää näyttelyä eli Kohtaamisia-näyttelyn, joka esittelee Viron historiaa nykypäivästä aikaan 11 000 eaa, ja Uralin kaiku -näyttelyn, joka keskittyy suomalais-ugrilaisten kansojen kieliin ja kulttuureihin. Näimme myös syksyyn asti auki olevan näyttelyn Itse tehty Viro, joka kertoo 1990-luvusta Virossa ihmisten arjen kokemusten näkökulmasta.

Museota ei ole suotta hehkutettu, koska niin raikas ja elämyksellinen on sen tapa kertoa historiasta. On hienoa, että visuaalisuuteen ja kokeellisuuteen on todella panostettu, koska se tekee museokokemuksesta houkuttelevan myös niille, jotka eivät tavallisesti museoista innostu.

Suosikkejani olivat lasiset kuvut, joiden sisälle saattoi sukeltaa, ja ihmetellä niiden sisällä esimerkiksi esineitä, jotka kertoivat muinaisesta lääketieteestä. Saimme Eijan kanssa myös revittyä paljon iloa irti pyöreästä fonetiikka-laitteesta, jossa askelmia polkemalla kuulee ilmavirran synnyttämiä huvittavia aakkosääniä. Lisäksi Uralin kaiku -näyttely on visuaalisesti upea, koska sinne kävellään pitkin ”jokea”, jossa uiskentelee kaloja, ja näyttelyssä pääsee astumaan sisälle muinaisiin asumuksiin.

Kansallismuseossa on paljon erilaisia teemahuoneita, ja museossa vierähtää helposti tuntikausia. Kätevää on se, että museovieras saa sisäänpääsylipun, jota voi heilauttaa vironkielisten esittelytekstien edessä, jolloin teksti muuttuu museovieraan äidinkielelle, kuten suomeksi.

Kävimme muutaman tunnin museovierailun jälkeen syömässä museon tyylikkäässä ravintolassa, jossa iso (tosin lihaisa) lounasbuffet maksoi vain seitsemän euroa. Museosta löytyy myös muun muassa elokuvasali, kahvila ja museomyymälä.

Viron kansallismuseon ravintola Pööripäev eli päiväntasaus
Viron kansallismuseon ravintola Pööripäev eli päiväntasaus

Museon läheisyydessä sijaitsee Ylösalainen Talo eli Tagurpidi Maja (kotisivut ovat myös suomeksi). Talo on sitä miltä kuulostaakin eli ylösalaisin käännetty kaksikerroksinen omakotitalo. Sisään astuessa yllätyin siitä, kuinka paljon talossa kävellessä huimaa, koska lattiat ovat kohtuullisen jyrkästi vinossa, joten tasapainoaisti on todella koetuksella.

Tämä oli oikein hauska ja erilainen kokemus, vähän kuin Vekkula! Paikka on selvästi luotu sitä varten, että siellä voi ottaa itsestään ja seuralaisistaan hauskoja kuvia.

IMG_20190804_165409662IMG_20190804_170128364IMG_20190804_170630973IMG_20190804_171449535IMG_20190804_172205748

Jatkoimme lepäämään hotellihuoneeseen. Ajattelimme mennä myös tänä iltana hotellin kylpylään, mutta väsyneinä emme tajunneet ajan kulumista. Marssimme kylpylään klo 19.45, kun se meni sunnuntaina kiinni jo kahdeksalta… Teimme sitten hyvin pikaiset lillumiset!

Yhdeksältä meillä oli hotellin tarjoama _romanttinen_ kolmen ruokalajin illallinen. Meitä huvitti Eijan kanssa, että saimme hotellissa kokea kaikenlaista romanttista, vaikka olemme vain ystäviä. No, juhlistimme sitten luksuksella pitkäikäistä ystävyyttämme!

V Spa -hotellin tyylikäs Joyce-ravintola on sattumoisin Tarton arvostetuimpia ravintoloita. Fine dining -ravintolaksi se on lisäksi aika kohtuuhintainen, koska esimerkiksi pääruokien hintahaarukka on 13-25 euroa. Ja kyllä Joycen ruoka olikin kauniisti aseteltua, herkullista ja mukavan persoonallista! Annokset olivat sen kokoisia, että kolmella annoksella tuli täyteen, mutta ei tullut ähkyä.

IMG_20190804_212837518
Joycen portobellosienet

Nautin alkupalaksi kirjolohta tapiokalastujen, seesamikastikkeen ja yrttien kanssa. Eija taas otti bataattisalaatin basilikakermalla ja pähkinöillä. Pääruuaksi otimme molemmat paistetun portobellosienen sipuli-sinappimarmeladilla, rapealla lehtikaalilla ja hernekreemillä. Jälkiruuaksi söimme molemmat suklaa-coulantin (suklaaleivonnainen, jonka sisällä on sulaa suklaata) vadelmilla, karamellikekseillä ja kirpeällä passionsorbetilla. Juomat meidän piti kustantaa itse, ja otin roseeviiniä. 

Lopettelimme aterian puoli yhdentoista maissa, minkä jälkeen testasin vielä hotellihuoneemme poreammeen. Amme toimi mainiosti, ja siinä oli vielä vaihtuva värivalaistus.

Seuraavana aamuna nautimme vielä runsaan hotelliaamiaisen Joycessa, ja huoneen luovutuksen jälkeen kävelimme parinkymmenen minuutin matkan Tarton rautatieasemalla kaupungin laitamalle. Hieno, puinen asemarakennus on muuten avattu vuonna 1876. 

IMG_20190805_120652196
Tarton rautatieasema

Junalippu maksoi saman verran kuin bussilippu eli 10 euroa, mutta juna kulki välimatkan vain kahdessa tunnissa. Junaan ei tosin saanut ostettua paikkalippuja, ja se oli ruuhkainen.

Menimme epähuomiossa istumaan kalliimpaan ensimmäiseen luokkaan, ja lipuntarkastajan kerrottua asian suuntasimme etsimään vierekkäisiä istumapaikkoja muualta junasta, ja saimme junan viimeiset vierekkäiset paikat kuuden hengen looshista. Muuten täytyy kehua, että Viron dieseljunat ovat moderneja, tilavia ja mukavia.  

IMG_20190805_115941496

Seuraavassa postauksessa kerronkin sitten, mitä tein muutaman päivän ajan Tallinnassa.

Kaikki jutun kuvat ovat ottamiani, paitsi kuvat hotellin kylpylästä. 

Kyseessä on majoituksen osalta kaupallinen yhteistyö V Spa -hotellin kanssa. 

Saimme maksuttoman bloggaajasisäänpääsyn Viron kansallismuseoon ja Ylösalaisin Taloon. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s