Amerikkalainen unelma romahtaa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä Mika Myllyahon ohjaamassa Kauppamatkustajan kuolemassa

Kuvassa: Samuli Niittymäki, Kristiina Halttu, Hannu-Pekka Björkman ja Aku Hirviniemi. Kuva: Mitro Härkönen.
Kuvassa: Samuli Niittymäki, Kristiina Halttu, Hannu-Pekka Björkman ja Aku Hirviniemi. Kuva: Mitro Härkönen.

Olen halunnut nähdä Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman niin kauan kuin voin muistaa. En ole edes kunnolla tiennyt, mistä näytelmä kertoo, mutta Marilyn Monroen aviomiehen käsikirjoittama suuri amerikkalainen klassikko on herättänyt uteliaisuuteni.

Nyt tähän tarjoutui viimein tilaisuus, kun Kansallisteatteri on tuonut näytelmän Suurelle näyttämölleen. Innostuin lisää kun luin, että esityksen ohjaa Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ja lavalla nähdään nimekäs näyttelijäkaarti.

Kävin katsomassa esityksen tämän viikon torstaina ennakkonäytöksessä isäni kanssa, jolle olin perinteisesti antanut teatterilipun isänpäivälahjana. Ilta oli mukava, ja nautimme väliajalla Kansallisteatterin kultaista glögiä teatterin lämpiön joulukuusen loisteessa. Kauppamatkustajan kuoleman ensi-iltahan siirtyi eteenpäin kaksi ja puoli viikkoa, koska yksi näyttelijöistä sairastui.

Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa: Aku Hirviniemi, Hannu-Pekka Björkman ja Samuli Niittymäki.
Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa: Aku Hirviniemi, Hannu-Pekka Björkman ja Samuli Niittymäki.

Kauppamatkustajan kuolema (Death of a Salesman, 1949) kertoo isän ja poikien välisestä suhteesta, illuusioista ja niiden hajoamisesta, valehtelusta ja taloudellisesta kilpailusta. Eläkeikää lähestyvä newyorkilainen kauppamatkustaja Willy Loman (Hannu-Pekka Björkman) on burnoutin partaalla. Hän on jo vuosikymmeniä aiemmin puhunut siitä, että ryhtyy joku päivä yrittäjäksi ja rikastuu, mutta on koko ikänsä pysynyt tavallisena duunarina.

Yhä hajamielisemmäksi ja poissaolevammaksi muuttunutta Willyä tukee järkähtämättä hänen rakastava vaimonsa, kotirouva Linda (Kristiina Halttu), vaikkei Willy ole ollut ihan reilu häntäkään kohtaan. Omia poikiaan kohtaan Linda on kuitenkin tuomitseva, jopa kylmä. Näytelmä kertookin myös ylisukupolvisesta huonosta vanhemmuudesta.

Willyn kolmekymppiset pojat, Biff (Aku Hirviniemi) ja Hap (Samuli Niittymäki), ovat lapsena lähes palvoneet isäänsä, mutta nykyisin he päivittelevät isänsä omituista käytöstä. Willy uskoi aina, että Biff on loistava poikkeusyksilö, josta tulee vielä suuri liikemies. Hap taas on kotioloissa jäänyt Biffin varjoon.

Kuitenkin Biff keskeytti koulut ja luopui myös lupaavasta urheilijanurastaan, mihin selitys löytyy menneisyyden perhetraumasta. Hän on kolmekymppisenä ajelehtinut hanttityöstä toiseen löytämättä omaa paikkaansa. Hap taas on menestynyt ihan kivasti työelämässä, mutta hänkään ei ole tyytyväinen elämäänsä. Willy-isä ei voi ymmärtää sitä, että poikien nörttimäinen koulukaveri (Olli Riipinen) on aikuisena menestynyt urallaan, vaikka hänen komeat poikansa eivät.

Isänsä korkeat odotukset alittaneella Biffillä ei aikuisena oikein riitä itsetuntoa naisten lähestymiseen. Hap taas ei malta olla uskollinen poikaystävä, koska maailmassa on niin paljon kauniita naisia. Naiset ovat molemmille pojille lopulta vain kertakäyttötavaraa.

Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Kristiina Halttu, Aku Hirviniemi, Jukka-Pekka Palo, Hannu-Pekka Björkman ja Samuli Niittymäki.
Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Kristiina Halttu, Aku Hirviniemi, Jukka-Pekka Palo, Hannu-Pekka Björkman ja Samuli Niittymäki.

Näytelmä on edelleen ajankohtainen käsitellessään työelämästä putoamista ja yhteiskunnan silmissä tarpeettomaksi muuttuvan ihmisen omanarvontuntoa. Kauppamatkustajan kuoleman kuvaamassa maailmassa vain taloudellinen menestys on elämässä onnistumisen mitta, ja ihmiset jaetaan kylmästi voittajiin ja häviäjiin. Arvot ovat kovat, vaikka perhe on muka tärkein. Erityisen kipeä näytelmä on kuvatessaan sitä, millaista henkistä haittaa tekee se, ettei läheisessä suhteessa suostu näkemään toista sellaisena kuin tämä todellisuudessa on, vaan pitää väkisin yllä kulisseja.

Kauppamatkustaja Willy elää vuosikymmeniä kestäneessa harhaluulossa, jossa hän esimerkiksi kuvittelee olevansa valtavan suosittu liikemies, vaikkei hänestä oikeasti välitä paljon kukaan, ainakaan enää vanhoilla päivillä. Lopulta Willy joutuu katsomaan karua totuutta silmiin, eikä kestä sitä.

Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Paula Siimes.
Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Paula Siimes.

Näytelmä on syntynyt Amerikassa 50-luvun kynnyksellä, ja tämä näkyy esityksessä miesten keskeisissä rooleissa, amerikkalaisen jalkapallon peluussa, kauppamatkustajan ammatissa ja perinteisissä perhearvoissa. Naisilla on tässä näytelmässä kolme kliseistä roolia, jotka määrittyvät miesten kautta: kotiäiti, rakastajatar ja kuuma pimu ravintolassa.

Uskollinen toteutus 70 vuotiaasta näytelmätekstistä tuntuu paikka paikoin vanhentuneelta ja vanhanaikaiselta. Myllyaholta olisi odottanut tuoreempaa ja kriittisempää uudelleentulkintaa.

Kokonaisuutena esityksen hahmot ovat uskottavia ja moniulotteisia, ja huolellinen näyttelijäntyö nautittavaa seurattavaa. Hannu-Pekka Björkman eläytyy hyvin pääosaan miehenä, joka on pohjimmiltaan hyväsydäminen, mutta jonka arvot ovat pielessä ja käsitys todellisuudesta harhainen. Aku Hirviniemi on totuttu näkemään koomikkona, mutta hän on upea myös vakavissa rooleissa. Sääli, että mies on viime aikoina ryvettynyt lähentelykohussa, vaikka Kanta-Hämeen käräjäoikeus lopulta hylkäsi Hirviniemeä koskevat syytteet.

Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Aku Hirviniemi, Aksa Korttila ja Samuli Niittymäki.
Kuva: Mitro Härkönen. Kuvassa Aku Hirviniemi, Aksa Korttila ja Samuli Niittymäki.

Suurella näyttämöllä nähdään kerrankin yllättävän minimalistinen lavastus. Kati Lukka on loihtinut siirrettävillä seinillä kodista välillä hienoksi toimistoksi muuntuvan tilan. Tummat värit ja tiiliseinät saavat kodin näyttämään vankilalta, mikä kuvaa hyvin Willyn kujanjuoksun tunnelmaa. Auli Turtiainen on loihtinut hienostuneen ja välillä sopivasti revittelevän puvustuksen. Muusikko Samuli Laihon musiikki on kaunista, mutta jää soimaan hiljaa taustalla kuin hissimusiikki.

Lohduttomista teemoista huolimatta näytelmässä ja sen toteutuksessa on myös paljon keventävää huumoria. Vasta loppupuolella esitystä ympärilläni yleisössä kaivettiin nenäliinoja esiin.

 

Näimme esityksen pressilipuilla torstaina 28.11.2019. 

Lue lisää Kauppamatkustajan kuolemasta Kansallisteatterin verkkosivuilta.

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 30.11.2019.

Kesto: 2 t 45 min. (sisältää väliajan)

Rooleissa: Hannu-Pekka Björkman, Kristiina Halttu, Aku Hirviniemi, Aksa Korttila, Petri Liski, Samuli Niittymäki, Jukka-Pekka Palo, Heikki Pitkänen, Olli Riipinen ja Paula Siimes
Muusikko: Samuli Laiho
Ohjaus: Mika Myllyaho
Suomennos: Aleksi Milonoff
Lavastus: Kati Lukka
Pukusuunnittelu: Auli Turtiainen
Musiikki: Samuli Laiho
Valosuunnittelu: Teemu Nurmelin
Äänisuunnittelu: Esa Mattila
Naamioinnin suunnittelu: Petra Kuntsi
Ohjaajan assistentti: Esa-Matti Smolander

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s