Milja Sarkolan rahaa käsittelevä Pääomani-esitys on hillitön, ja Eero Ritala lumoaa neuroottisena naisena

KUVASSA: Eero Ritala. KUVA: Pate Pesonius
KUVASSA: Eero Ritala. KUVA: Pate Pesonius

Rakastan Milja Sarkolan (s. 1975) käsikirjoittamia ja ohjaamia esityksiä (Perheenjäsen, Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö, Allt som sägs, Harriet), eikä uusin näytelmä Pääomani myöskään tuota pettymystä. Pääsin eilen katsomaan Paavon kanssa Pääomani ensi-iltaan Q-teatterissa Töölössä. Kaikki Sarkolan esitykset ovat olleet piristävän erilaisia keskenään, vaikka niissä yleensä toistuvatkin jotkin elementit, kuten ulkopuoliseksi itsensä tunteva päähenkilö, perhe- ja rakkaussuhteiden dynamiikan pohtiminen, psykologinen syvyys ja lakoninen huumori.

Sarkola on tehnyt dramaturgian yhdessä Katariina Nummisen kanssa. Pääomani käsittelee nimensä mukaisesti rahaa: porvarillisuutta, yhteiskuntaluokkia, länsimaisen ihmisen etuoikeuksia ja niihin liittyvää häpeää, sijoittamista, taloudenpitoa, eri kulttuurien suhdetta rahasta puhumiseen sekä rahan vaikutusta ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Tärkeitä aiheita kaikki. Esityksessä puhutaan niin suomea, ruotsia kuin englantia. Sarkolan mukaan rahaan liittyy oleellisesti myös kieli-identiteetti, kuten suomenruotsalaisten varakkuus ja heidän niin sanotusti hienostunut makunsa.

KUVASSA: Eero Ritala, Lotta Kaihua, Tommi Korpela ja Laura Rämä. KUVA: Pate Pesonius
KUVASSA: Eero Ritala, Lotta Kaihua, Tommi Korpela ja Laura Rämä. KUVA: Pate Pesonius

Päähenkilö on Sarkolan alter ego: suomenruotsalainen, nelikymppinen, ylempään keskiluokkaan kuuluva ja perheellinen nainen Helsingistä. Tosin tällä kertaa hän elää heteroliitossa. Kuten Sarkolalla on tapana, esityksen henkilöillä ei ole erisnimiä, he ovat vain Nainen, Mies ja Lapsi.

Sarkola kertoo käsiohjelmassa halunneensa päähenkilöksi nimenomaan naisen, koska miehen suhdetta rahaan ja sijoittamiseen on käsitelty jo niin paljon. Sarkola ei tosiaankaan kiillota kuvaansa kirjoittamalla autofiktiota, vaan hän uskaltaa esittää päähenkilönsä myös noloissa tilanteissa ja inhimillisen pikkumaisten tai epävarmojen mietteiden äärellä.

Nainen on sekä hyvän pesämunan säästänyt keskiluokkainen porvari että toisaalta epävarmojen tulojen kanssa tasapainoileva taiteilija, menestynyt näytelmäkäsikirjoittaja. Hänen aviomiehensä taas on köyhempää työväenluokkaa, joka on niin sanotusti ”nainut ylöspäin”.

Ensimmäinen näytös tapahtuu pankissa, päähenkilön perheen tyylikkäässä uudessa kodissa ja hänen miehensä veljen kotona Lahdessa. Toisessa näytöksessä päähenkilö on apurahan turvin parin viikon pituisella residenssimatkalla Yhdysvalloissa. Hän viettää majapaikan puutarhassa aikaa ulkomaalaisten taiteilijoiden kanssa ja yrittää hienovaraisesti iskeä chicagolaista naispuolista runoilijaa.

KUVASSA: Eero Ritala (keskellä), Laura Rämä (ylh.), Lotta Kaihua (oik.) ja Tommi Korpela (selin). KUVA: Pate Pesonius
KUVASSA: Eero Ritala (keskellä), Laura Rämä (ylh.), Lotta Kaihua (oik.) ja Tommi Korpela (selin). KUVA: Pate Pesonius

Esitys koostuu toisiaan seuraavista arkielämän kohtauksista, jotka on esitetty lakoniseen tyyliin. Ilmeistä ja äänenpainoista syntyy tunnistettavaa komiikkaa. Ainakin ensi-illassa yleisö nauroi lähes katkeamispisteessä. Tyylikkään minimalistisen lavastuksen suunnittelusta lasikaappeineen vastaa Sarkolan kanssa usein yhteistyötä tehnyt Kaisa Rasila. Riitta Röpelisen erilaisia persoonia hyvin korostava puvustus istuu yhteen lavastuksen kanssa.

Eero Ritala muuntautuu ilmiömäisen hyvin ujoksi, ahdistuneeksi ja neuroottiseksi mutta myös toimeliaaksi ja älykkääksi Naiseksi. Hänen järkyttynyt tuijotuksensa sai yleisön kerta toisensa jälkeen repeämään nauruun. Edessäni istunut nainen nauroi aivan hervottomasti suurimman osan esityksestä.

Tommi Korpela esittää taidokkaasti Naisen rennompaa ja sosiaalisesti taitavampaa aviomiestä ja toisessa näytöksessä amerikkalaista valokuvaajaa. Raskaana oleva Laura Rämä näyttelee uskottavasti niin suloista ja herkkää Poikaa kuin Miehen junttimaista veljeä, pankkivirkailijaa ja vapaamielistä berliiniläistä kuvataiteilijaa. Lotta Kaihua on mainio monissa rooleissaan, ennen kaikkea coolina mutta omalaatuisena runoilijana.

KUVASSA: Laura Rämä. KUVA: Pate Pesonius
KUVASSA: Laura Rämä. KUVA: Pate Pesonius

Ensimmäisen näytöksen aikana koin vieraantuneisuutta, koska päähenkilö on niin etuoikeutettu säästöineen, lainoineen ja sijoituksineen. Hän elää myös sellaisessa perhekeskeisessä maailmassa, joka on itselleni vieras. Kuitenkin nautin silti ensimmäisen näytöksen kuivasta huumorista, ja huomiot rahan vaikutuksista ihmissuhteisiin olivat kiinnostavia. Toisen näytöksen boheemi ja queer taiteilijamaailma oli itselleni paljon läheisempi, ja nämä kaksi erilaista näytöstä tasapainottavatkin toisiaan hyvin.

Ensimmäisessä näytöksessäkin oli myös samaistuttavaa se, kuinka päähenkilö yrittää saada tolkkua vakuutuksista, lainoista ja sijoittamisesta. Sitähän helposti kuvittelee, että kaikki muut automaattisesti tajuavat rahaan liittyvät viralliset asiat, mutta ne taitavat olla suurimmalla osalle hieman epäselviä, ennen kuin niihin päättää kunnolla perehtyä.

Pääomani ilmestyy muuten myös 21. helmikuuta romaanina Teoksen kustantamana. Kyseessä on Sarkolan esikoisromaani. Hän kertoo kirjoittaneensa ensiksi romaanin ja sen pohjalta näytelmän.

Ja loppuun pientä rutinaa. Olisi kätevää, jos Q-teatterin katsomossa olisi numeroidut paikat, koska nyt ennen näytöstä yleisö ryntää saliin kaaoksessa. Väliajalla taas puheensorina lämpiössä on niin kova, ettei siellä meinaa kuulla mitä oma teatteriseura sanoo. Tosin tuolle pienelle lämpiölle ei kai voi tehdä mitään, mutta numeroidut penkit taas on mahdollista järjestää.

 

Näimme esityksen pressilipuilla ensi-illassa 13.2.2020.

Pääomani Q-teatterin verkkosivuilla
Kantaesitys 13.2.2020.
Viimeinen näytös 20.5.2020.
Esityksen kesto: noin 2,5h (sisältää väliajan)

Teksti: Milja Sarkola
Dramaturgia ja ohjaus: Milja Sarkola ja Katariina Numminen
Rooleissa: Lotta Kaihua, Tommi Korpela, Eero Ritala ja Laura Rämä
Lavastus: Kaisa Rasila
Valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Pukusuunnittelu: Riitta Röpelinen
Äänisuunnittelu: Eero Nieminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s