Kaksi taideaiheista esitystä sopivat täydellisesti nähtäviksi taidemuseo EMMAssa: Vanhat mestarit ja Maalaustaide

Kuvassa Hannu Kivioja, Hannu-Pekka Björkman ja Markku Maalismaa. Kuva Mitro Härkönen.

Aalto-yliopistossa kuvataiteen alan gradua tekevä ystäväni Paavo oli huomannut, että Kansallisteatterissa huippusuosittu komedia Vanhat mestarit on saanut tänä syksynä uusia näytöksiä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Hän innosti minut hankkimaan meille liput esitykseen. Niinpä teimme eilen illalla piristävän lähiseuturetken metrolla Helsingistä Espooseen.

Teatterilippu oikeuttaa myös museovierailuun samana päivänä. Kävin ennen esitystä katsomassa EMMAn uusimman näyttelyn, jossa Elmgreen & Dragset ovat muuttaneet Emman toisen kerroksen näyttelytilan parkkihalliksi, jossa seikkailee superrealistisia ihmis- ja eläinveistoksia. Näyttely juhlistaa tämän tanskalaisen kaksikon 25-vuotistaiteilijajuhlaa. Kiehtovan elokuvallisen ja tarkoituksellisesti ankeudessaan jo koomisen 2020-näyttelyn aiheina ovat huoli inhimillisyydestä ja yhteisöllisyyden katoamisesta yltiöindividualismin tieltä. Muut EMMAssa parhaillaan esillä olevat näyttelyt olen käynyt katsomassa jo kesällä ja kevättalvella, mutta jos et ole nähnyt niitä, suosittelen kyllä tutustumaan.

Näyttelykeskus WeeGeen ravintola Lumière WeeGee oli myös auki seitsemään asti, ja olin tilannut etukäteen näytöspäivinä tarjolla olevan 15 euron hintaisen, herkullisen Teatteripaletti-menun. Kahvilan vitriinissä oli muutenkin esillä hyvännäköisiä kakkupaloja, täytettyjä leipiä ja suolaisia piirakoita.

Teatteripaletti-menu sisältää kolme pientä suolaista. Viidellä eurolla annokseen saisi myös lisättyä lasin kuohuvaa tai mocktailin.

Paavo liittyi seuraani ravintolassa, ja vähän ennen kuin museo meni muilta kävijöiltä kiinni seitsemältä, pääsimme istumaan toiseen kerrokseen näyttelitilaan asetelluille tuoleille. Yleisö istui tuoleilla ja jakkaroilla puoliympyrän muodossa, ja näyttelijät esiintyivät keskellä lattialla, jossa oli heille myös kolme koroketta. Esityksessä käytetään tilaa hyvin hyödyksi, kuten kun näytelmän vahtimestari kiertää salia.

Itävaltalaisen Thomas Bernhardin (1931–1989) samannimiseen romaaniin (alkuperäinen kirja 1985, suomennos Teos 2013) pohjautuva Vanhat mestarit sijoittuu Wienin taidehistoriallisen museon Bordone-saliin, jossa on Tintoretton kuuluisa maalaus Valkopartainen mies vuodelta 1545. Maalausta tarkastelee arvostettu musiikkikriitikko ja aitouden ankara etsijä Reger. Regeriä taas tarkastelee kirjailija ja filosofi Atzbacher, jota puolestaan tarkastelee museon vahtimestari Irrsigler. Kaikki kolme miestä muistuttavat itse suuresti maalauksen Valkopartainen mies mallia.

Esitys käsittelee katsetta ja katseen kohteena olemista, taidetta ja kopioita, pöhöttyneitä mestareita ja esimerkiksi Wienin julkisten käymälöiden karseaa tilaa 80-luvulla. Kolme vanhaa toveria valittavat kaikesta, ennen kaikkea taiteesta, mutta eivät silti voi elää ilman jatkuvia taiteen antamia elämyksiä.

Ohjauksesta vastaa Kansallisteatterin dramaturgi Minna Leino, jonka ohjausjälkeä ihastelimme myös viime syksynä Sapiensissa ja aiemmin mm. Onnellisuuden tasavallassa (2015). Hannu-Pekka Björkman, Hannu Kivioja ja Markku Maalismaa tekevät loistavat roolisuoritukset vanhoina jäärinä. On myös jännittävä kokemus olla valoisassa tilassa niin lähellä esiintyjiä, että kaikkiin saa vuorollaan katsekontaktin. Taideaiheinen esitys sopii myös loistavasti katsottavaksi juuri taidemuseossa!

Kuvassa Markku Maalismaa ja Hannu-Pekka Björkman. Kuva Mitro Härkönen.

Vanhat mestarit -esityksen yhteydessä esitetään nyt myös Martin Crimpin Bernhard-pastissi Maalaustaide. Marja Salo esittää saman taidemuseon myymälän nuoren työntekijän monologin, joka käsittelee patriarkaalisen yhteiskunnan läpitunkemaa miehen katsetta ja naista sen katseen kohteena. Maalaustaide onkin raikas ja moderni lisä Vanhoihin mestareihin. Monologin keskiössä on Vermeerin samanniminen maalaus, jossa miespuolinen taiteilija maalaa naispuolista malliaan.

Salo esittää monologin hyvin, ja feministinen lisä keskusteluun on tervetullutta, mutta jäin odottamaan monologilta enemmän sekä huumoria että painavampaa sanomaa. Syynä on todennäköisesti se, ettei kuusikymppinen näytelmäkirjailija Crimp ehkä ole kovin ajanhermoilla oleva feministinen keskustelija. Näyttelijät luovat kyllä hauskaa äänetöntä komiikkaa välilleen monologin aikana, ja Salo on ihana esiintyjä kuten aina. On myös mukavaa, että ennen esityksen alkua penkeillä odottavat isot postikortit maalauksista, joita esitykset käsittelevät.

Tämän esityksen jälkeen haluan kyllä vierailla Wienin taidehistoriallinen museossa, joka jäi väliin neljän vuoden takaisella Wienin reissullani. Tintoretton maalaus Valkopartainen mies herättää nyt varmasti hauskoja muistoja näkemästäni esityksestä.

Kuvassa Hannu Kivioja, Hannu-Pekka Björkman, Markku Maalismaa ja Marja Salo. Kuva Mitro Härkönen.

Vanhat mestarit kantaesitettiin Kansallisteatterin ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistuotantona syksyllä 2017. Martin Crimpin Maalaustaide kantaesitettiin Wienin taidehistoriallisessa museossa vuonna 2015. Monologi nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Näimme esityksen pressilipuilla keskiviikkona 14.10.2020.

Vanhat mestarit ja Maalaustaide EMMAn verkkosivuilla.

Esitys kestää 1,5 tuntia eikä sisällä väliaikaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s